Maunulan demokratiahankkeen jouluglögit 11.12. klo 17–18 ja avoimet ovet Saunabaarin alakerrassa

Demokratiahanke on saanut kahden vuoden aikana aikaan paljon. Sillä oli tavoitteina "uida virkamiesten liiveihin" Maunulan monitoimitalon rakentamishankeen suunnittelussa ja toisaalta luoda alueelle demokratiatila, esimerkiksi asukastalo Saunabaarin toimintaa laajentamalla katutason tiloihin. Molemmat ovat edenneet ilahduttavasti. 

Tästä ei oltaisi selvitty ilman aktiivisia asukkaita, eikä ilman hyvää yhteistyötä alueen virkamiesten kanssa. Kiitokset tästä kaikille mukana olleille!

Saunabaarin alakerrassa järjestetään Avointen ovien tapahtuma torstaina 11. joulukuuta klo 13–18. Sen ohjelmassa klo 13–15 perinteiset paritanssit Saunabaarilla. Mediapajan uusissa tiloissa ovi ja nettiyhteydet avoinna. HeSyllä on Joulupuoti. Retrot esittäytyvät. Maunulan demokratiahankeella on ilo kutsua kaikki asukastalon laajentamisessa ja uuden monitoimitalon rakentamisessa  hankkeisiin osallistuneet ja osallistuvat asukkaat, suunnittelijat, virkamiehet ja muut yhteistyökumppanit klo 17–18 jouluglögille Mediapajan tiloihin. Glögin ja pienen purtavan ohessa voimme yhdessä arvioida tähänastista ja keskustella jatkosta.

Tarjoiluja varten toivomme ilmoittautumista ennalta 5.12. mennessä osoitteella epalonen[a]gmail.com

Tervetuloa!

Saunabaarin alakerrassa uudet toimijat: tilaa asukkaille!

Saunabaarin alakerran täyttivät lokakuusta alkaen uudet toimijat. Männikkötien ja Metsäpurontien kulmassa on Maunula Seuran ja Mediapajan uusi tila, Saunabaarin seniorien hallinnoima ja asukkaille uusia käyttöjä tuova musiikkia ja muuta toimintaa tila on toisessa Männikkötien puolesessa kulmassa. Suurin vuokralainen on Hesy, jolla on Maunulassa kirpputori ja tavaroiden vastaanottotilat. Työhuone Månsasissa on työtilat kuudelle itsensä työllistäjälle. Kokoushuone ylemmässä kerroksessa on asukkaiden käytössä, tilan voi varata Saunabaarista.
 Alakerran täyttäminen uloskin näkyvällä asukaslähtöisellä toiminnalla, oli Maunulan demokratiahankkeen tavoitteita pilottivuodelle 2013. Neuvotteluprosessi Helsingin kaupungin Tilakeskuksen kanssa oli hieno saavutus hankkeelta ja Maunula Seuralta. Pilotissa toivottiin myös "demokratiatilaa".
Demokratia on jatkuva prosessi. Sama pätee demokratiatiloihin. Nyt niille on saatu asukaslähtöinen perusta. Saunabaarin yläkerrassa toiminnot jatkuvat entisellään – tulijoita alakertaankin oli lopulta niin paljon, että tässä tuli todella selväksi, miten tärkeitä asukastalot helsinkiläisille ovat.
Tervetuloa Saunabaarille vanhat ja uudet käyttäjät!

Mikä nimeksi Pohjois-Helsingin kulttuuritalolle, Maunulan monitoimitalolle?

Tiistaina 14.10. rakennusluvan sai Maunulan monitoimitalo. Mutta onko se Maunula-talo? Monitoimitalo on Pohjois-Helsingin kulttuuritalo, mutta mikä sen nimeksi tulee? Ehdota nimeä täällä!

Demokratiahankkeen 20.9. järjestämässä työpajassa, jossa kaikki hallintokunnat eli nuorisotoimi, kirjasto ja työväenopisto olivat edustettuina, valittiin kilpailuraati: Lauri Seutu (kir), Harri Taponen (nuta), Jussi Suomaa (työv.), Emilia Palonen (dem.hanke), asiantuntijajäsenenä toimii suomen kielen lehtori, pakilalainen nimistöntutkija Terhi Ainiala. Kilpailuraatia täydennetään tarvittaessa. Se kokoontuu vuoden 2015 alussa päättämään nimeämisen jatkosta. Monitoimitalon rakentaminen alkaa keväällä 2015.
(päivitetty 17.10.)

Monitoimitalo: paikallisuutta ja vetovoimaa Pohjois-Helsinkiin

Saunabaarilla Maunulan monitoimitalon suunnittelutyöpajalla lauantaina 20.9. kaupunginkirjaston, työväenopiston, nuorisoasiainkeskuksen ja Maunulan demokratiahankkeen edustajat sekä muutama muu asukas, noin 14 henkeä suunnitteli monitoimitalon toimintaa käyttäjien näkökulmasta. Paikallisten aktiivien lisäksi huomioitiin ei-käyttäjät, satunnaiset kävijät, syrjäytyneet sekä aktiiviset kaukokäyttäjät ja lähiyhteisöt.
Aluksi katseltiin vielä talon piirustuksia, koska paikalla oli ihmisiä, jotka olivat ensimmäistä kertaa mukana suunnittelussa. Kaikkien mielestä nouseva/laskeva lava, jonka alla on tila tuolisäilölle on ehdottoman välttämätön, ja sille tulisi saada rahoitus suoraan hankkeesta tai Lähiörahastosta. Aloituspuheenvuoroissa nuorisotalo, kirjasto ja työväenopisto esittelivät visionsa talon toiminnasta. Keskeistä ovat keskeinen sijainti, pitkät aukioloajat ja tilojen käyttö myös aukioloaikojen ulkopuolella. Yhtä lailla tärkeää on toimijoiden keskinäinen yhteistyö etenkin tilojen hallinnan ja toiminnasta tiedottamisen saralla. Asukasedustajien puheenvuoroissa kuultiin muun muassa toiveet tilojen käytettävyyden esiin tuomisesta – kieltojen sijaan se, mitä saa tehdä esille. Turvallisuus ja puhtaus nostettiin keskusteluun.
Samalla kun se on paikallinen keskus asukkaiden erilaisiin tarpeisiin, talolla voisi olla vetovoimatekijöitä. Talo voisi profiloitua esimerkiksi musiikki-, teatteri- ja pelitoimintaan, toiminnan, tarjonnan ja esimerkiksi työväenopiston kurssien kautta. Monitoimitalo on kuitenkin paikka, johon asukkaat ja työntekijät vaikuttavat – sen sielu löytyy toiminnasta.
(Alla muistiinpanot tilaisuudesta.)

Virkamiehet kaikista talon käyttäjäkunnista ja muutama asukas intiaanikesän viimeisenä viikonloppuna saapuivat Saunabaarille keskustelemaan talon toiminnasta.







Tiedotus
- Potentiaalisia ja satunnaisia kävijöitä varten päivän tapahtumat näkyviin.
- Talon yhteinen verkkosivusto ja sosiaalinen media, kuten Facebook-ryhmä.
- talon yhteinen verkkosivusto, sosiaalinen media ja muu yhteinen tiedotus houkuttelee kävijöitä kauempaakin
- Yhteisten tiedotuskanavien kautta myös harrastajaryhmien ja lähiyhteisöjen tuottamat tapahtumat tulisivat kaiken yleisön tietoon.
- talon toiminta myös hallintokuntien omilla koko kaupungin laajuisilla verkkosivuilla – sekä minne mennä -palstoilla ym.
- ohikulkijoille näkyvä tiedotus bussipysäkin luona
- Jos valmis info ei kohtaa potentiaalisen asiakkaan tarpeita, täytyy vastaanottohenkilöltä voida kysyä, mitä toimintaa talossa on. ”Kysy Ekiltä.”
- Pop-up ja vapaaehtoistoiminta osaksi talon tapahtuma/kurssikalenteria.
- Joka kevät haku syksyn uusille kursseille ja vertaisryhmille.
- Keskustelua voisi jatkaa siitä, miten järjestetään asiakkaan tarpeita kohtaavaa toimintaa ja miten tiedotetaan siitä, ja miten saadaan tieto, jos tarjonta ei tyydytä?

Tilojen käyttö ja kulkuluvat
- Miten kulkua valvotaan aukioloaikojen ulkopuolella? Perinteinen kulunvalvonta perustuu ”lätkiin” tai ”lakuihin”, joilla sähkölukot aukeavat. Jokin yleinen kortti voisi toimia kulkuavaimena: kirjastokortti, HSL:n matkakortti. Nämä voisivat toimia pääoviin.
- Kulkuluvat kuuluvat myös erityistiloihin, kokous- ja luokkahuoneisiin ja vaikkapa monitoimisaliin: jotta ”avaimella” pääsee vaaramaansa tilaan varaamanaan aikana.
- Aivan uutena ja käyttökelpoisena ideana esiin tuotiin varaustekniikka, jossa puhelimeen saadaan koodi, kuten kaupunkiautoklubeilla tai vaikkapa omenahotelleissa.

Mihin aikaan päivästä?
- Satunnaisen käyttäjän näkökulma: ihanteellista olisi, että taloon pääsisi sisään 24/7 esimerkiksi vessaan ja talvella lämmittelemään.
- Toimintaa voisi järjestää ainakin omatoimisesti aamuvarhaisesta iltamyöhään.

Omatoimikäyttö
- Tiloja pitää voida varata yli hallintokuntarajojen. Tarvitaan koko talon yhteinen varauskalenteri, josta näkee tilat ja vapaat ajat.
- Keskustella pitäisi vielä siitä, onko toimintaa, johon tiloja ei voisi varata? Esimerkiksi kaupallinen toiminta.
- Koska tilat mahdollistavat vapaaehtoistoiminnan, vapaaehtoisten koulutus olisi tärkeää talon toiminnassa ja siihen voitaisiin varata vuosikalenterissa haku- ja ilmoittautumisajat. Tässä voisi olla Työväenopistolla iso rooli.
- Perehdytys talon toimintatapoihin: käyttäjälle pitäisi näkyä heti selkeästi, mitä tilat mahdollistavat ja miten niissä voisi toimia. Toimintatavoista voitaisiin keskustella käyttäjäkokouksissa.
- Vertaistukiryhmät, vertaisoppiminen, yhdessä tekeminen: talo voisi mahdollistaa pop-up-kurssit ja avoin kansalaistoiminta olisi mukana myös tiedotuksessa, jotta uudet käyttäjät löytäisivät erilaiset vertaisryhmät.
- Ei-käyttäjistä käyttäjiksi, jotain uutta ja erilaista – hetkellistä eikä aina sitovaa toimintaa: esimerkiksi ”Pertsan runopysäkki” -omien hengentuotteiden esityspaikka voi houkutella esiintyjän lisäksi paikalle muitakin ei-käyttäjiä

Yhteistyö talon sisällä
- Ristiriitojen ja pettymysten käsittely: ratkaisut heti.
- Käyttäjiltä tulevat ehdotukset tai havaitut tarpeet, esimerkiksi pop-up kurssit lyhyellä valmisteluajalla yhteistyössä hallintokuntien kesken – ja pitkällä tähtäimellä osaksi vuosisuunnittelua
- Nuoriso-ohjaus ja -tieto, informaatio-osaaminen, pedagoginen ja kurssisisältöjen osaaminen jakoon tarpeen mukaan.
- TET-harjoittelijat koko taloon eri hallintokuntien toimintaan tutustumaan.

Yhteistyö paikallisten tahojen kanssa
- Talon johtoryhmään hallintokuntien lisäksi myös asukasedustus
- Yhdessä luodut periaatteet näkyville
- Tilaa harrastajaryhmille ja mahdollisuus liittyä uutena mukaan
- Koululaisten iltapäivätoimintaa myös talossa esim. vapaaehtoisjärjestöjen/toimijoiden avulla
- Talon avajaiset olisivat pidempi tapahtuma. Se mahdollistaisi keskustelun, talon suunnittelun pitkän historian ja laaja-alaisen toiminnan.
- Vuotuiset tapahtumat kuten Maunula-päivä myös talossa
- Talo toimisi väylänä myös muihin alueen tiloihin (kuntosali, opetuskeittiö, Saunabaari, jne.) ja toimintaan, ja toisaalta antaisi resursseja jo nykyisen toiminnan laajentamiseen tai kohdentamiseen.

Toiminta sekä puistossa että talossa
- Talon edustalle suunniteltu mm. aidattu koripallokenttä, amfiteatterimainen areena, jossa ulkoilmaesityksiä
- Maunula-päivä voisi levittäytyä leikkipuistosta monitoimitaloon
- Kesäkukkapenkin hallinnointi monitoimitalon yhteistoimintana. Vastuulliset penkin käyttäjät ja hoitajat tulisivat talon ulkopuolelta, mutta talossa tiedettäisiin, kuka milloinkin tai mistäkin osasta vastuussa.

Kohtauspaikka
- Tila on kaikille, mutta käyttäydy ja noudata talon tapoja. Talon tavat esillä, joten tiedetään missä ollaan ja mitä siellä voi tehdä.
- Lähtökohtaisesti ehdotuksille sanotaan kyllä eikä ei.
- Syrjäytyneiden kohtaaminen, päihdeongelmaisten kohtaaminen: Päihtyneenäkin saa tulla ainakin kirjastoon ja aulatiloihin, mutta päihteitä ei saa käyttää talossa. Poikkeuksena kurssit ja opastustapahtumat sekä lasten ja nuorten tapahtumat. Nuorisotiloihin ei saa päihtyneenä edes tulla.
- Toimintaa tarpeen mukaan
- Apua tarvitseville ohjausta ja neuvontaa

Sukupolvien välinen
- Myös aikuiset saavat tulla nuorten tiloihin, nuorten ehdoilla.
- TET-harjoittelijat, harrastusryhmät, yleisötapahtumat
- nuoret ja muut yhdessä
- Koululaisten iltapäiväkerhotoimintaa
- Vertaisoppimisryhmissä
- Talon kahvilan kautta
- Talon pelihuoneessa

Kulttuurien välinen
- Henkilökuntaa eri etnisistä ryhmistä esimerkiksi työkokeilun tai -harjoittelun kautta. Näin saataisiin taloon kielitaitoa ja kulttuurien välistä kommunikaatiota. Henkilökunnan valmiudet kohdata asiakkaita eri kulttuureista lisääntyisivät.
- Miten vammaiset ja erityisryhmät otetaan huomioon?

Kirjaston käyttö
- Tietyt toiminnot ovat käytössä itsepalveluaikoina: ovatko myös kopiokone, skanneri ja muut apuvälineet käytettävissä, kuka hoitaa tekniset ongelmat?
- lainaus, palautus, lehtienluku, verkkopäätteet, WLAN…
- avoin, yhteinen tila oltava käytettävissä aina talon aukioloaikana

Työväenopiston käyttö
- yhteistyö asukkaiden ja kirjaston sekä nutan kanssa konkreettiseksi ja jatkuvaksi
- resursseihin jätettävä vapaata tilaa pop-up-kurssien järjestämiselle

Nuorisotalon käyttö
- myös aikuiset saavat tulla, nuoria kunnioittaen, sääntöjä noudattaen
- aamupäivisin tilat ja välineet kaikkien asiakasryhmien käytettävissä

Osallistava suunnittelu
- asukkaat mukaan talon toiminnan suunnitteluun
- kurssitoiminnan suunnitteluun
- hallintokuntien ja asukkaiden yhteiset projektit, esim. Maunulan historia ja tulevaisuus
- tapahtuman organisointi jo ennen talon avautumista
- kutsutaan lähikuukausina asiasta kiinnostuneita koolle, jotta erityyppiset toimijat löytäisivät toisensa hyvissä ajoin
- talon avajaiset: avajaisviikko

Aktiivikäyttäjät
- mukana suunnittelussa
- tilavaraukset, kulkuluvat aukioloajan ulkopuolella
- mukana sisäisessä tiedotuksessa

Ei-käyttäjät, potentiaaliset käyttäjät, syrjäytyneet, juopot…
- Tule sellaisena kuin olet, kunnioita toisia ja talon tapoja.
- Pitää pystyä löytämään itselle kiinnostavaa toimintaa tai ehdottamaan sitä
- Olet tervetullut, mutta tämä ei ole hotelli eikä yömaja.

Kaukokäyttäjät (vetovoimatekijöitä)
- talon profiloituminen esimerkiksi musiikki-, teatteri- ja pelitoimintaan, toiminnan, tarjonnan ja esimerkiksi työväenopiston kurssien kautta
- Kirjaston uusi rooli, hyvä sijainti bussilinjojen risteydessä, avoimuus ja aukioloajat
- Pohjois-Helsingin kulttuuritalo
- tapahtumat kiinnostavat myös kauempana asuvia
- alueelliset yhteistyömahdollisuudet: myös lähikaupunginosien (esim. Pakila, Paloheinä, Torpparinmäki, Oulunkylä)

Nuorisotalon siipeä esittelemässä Tytti Tikkakoski. 

Jatkosuunnitelmissa:
Nimikilpailu
- lisää nimiehdotuksia tuli: Jokeritalo, Kinost
- kilpailuraati: Lauri Seutu (kir), Harri Taponen (nuta), Jussi Suomaa (työv.), Emilia Palonen (dem.hanke), ehdotus asiantuntijajäseneksi: suomen kielen lehtori, nimistöntutkija Terhi Ainiala

Jatkotapaaminen: seuraava työpaja talvella 2014-2015, ideatyöpaja 2015, juhlistuksia
- yhteyksien luominen tulevien aktiivikäyttäjien ja paikallisten yhteisöjen kesken
- koko talolle yhteisiä juttuja, profiili
- merkkipäivien juhlistus talohankkeen edetessä ja yhteishengen luominen
- esim. 1. peruskiven muuraus (maaliskuu 2015), 2. harjannostajaiset, 3. nimikilpailun tuloksen julkistaminen (kevät 2015), 4. avajaisviikon teemoittaminen
- Tulevan vuoden ideahaku ja työväenopiston kurssisuunnitteluun osallistuminen (syksy 2015)

Työryhmien muistiinpanoista ja loppukeskustelusta kokosi Lauri Seutu Maunulan kirjastolta – jutuksi toimittaminen ja kuvat Emilia Palonen demokratiahankkeesta. 

Tule suunnittelemaan tulevan kirjasto-työväenopisto-nuorisotalon toimintaa la 20.9.

Maunulan uuden ja ainutlaatuisen, vuonna 2016 avattavan monitoimitalon rakennussuunnittelun valmistuessa maunulalaiset kutsuvat kaikkia potentiaalisia käyttäjiä mukaan suunnittelemaan alueella merkittävän talon toimintaa lauantaina 20.9. klo 13-17 Asukastalo Saunabaarille, Metsäpurontie 25, Helsinki.

Asukkaat ovat osallistuneet suunnitteluun yhdessä vuodesta 2013, hankesuunnitelmavaiheesta saakka. Maunulan demokratiahanke – yksi Helsingin vuoden 2013 kymmenestä demokratiapilotista, on ollut mukana myös virkamiestyössä asukkaiden edustajana, kolmen viraston rinnalla. Arkkitehtitoimisto K2S:n suunnitelmia on kommentoitu ja testattu työpajoissa syksystä 2013.

Tapahtuma alkaa tiedotustilaisuudella klo 13-13.25. Varsinainen työpaja alkaa klo 13.30. Ideoita nostattamassa ja suunnitelmaa esittelemässä on kirjaston, työväenopiston ja nuorisotalon johtoa, käyttäjiä ja työntekijöitä. Työpajaryhmiin jakaudutaan noin klo 14.15. Loppukeskustelu käydään noin klo 15.45-17.

Tavoitteena on: testata taloa tulevaisuuden tekemisen kautta, ja miettiä, mitä toimintaa talossa tulevaisuudessa on ja millaisia mahdollisuuksia sen käyttö avaa. Konkreettisia aiheita ovat mm.:

-        miten kirjasto muuttuu monitoimitaloksi?

-        miten kolme hallintokuntaa – kirjasto, nuorisotalo ja työväenopisto – tekevät yhteistyötä?

-        miten omaehtoinen asukastoiminta talossa järjestyisi?

-        sukupolvien yhteiset jutut

-        matalan kynnyksen tila: ei-kävijästä käyttäjäksi

-        miten toimintaa tarjotaan läpi päivän?

-        mitä tarkoittaa monitoimitalo kohtauspaikkana?

-        talon suhde ympäristöön, olemassa oleviin tiloihin ja yhteisöihin

-        tieto: talossa, talosta ja taloon

-        mikä talolle nimeksi?

Maunulan demokratiahanke on ajanut suunnittelussa mm.: pop-up- ja tilapäiseen kahvilatoimintaan, omaehtoiseen yhdessä oppimiseen sekä juhlatarjoiluihin tarkoitetun keittiön tarpeellisuutta, perustellut pienen kuntoilutilan tärkeyttä, infotaulujen välttämättömyyttä ja tilojen varattavuutta omaehtoiseen toimintaan, sekä korostanut tilojen läpivuorokautista käyttöä moottoroitujen ovien ja kulunvalvonnan avulla. Ne ovat olleet hengeltään samankaltaisia kuin hallintokuntienkin toiveet ja osaltaan vieneet hanketta eteenpäin.  Samalla on pilotoitu virastojen välistä laaja-alaista yhteistyötä.
Demokratiapilotissa on haettu hyviä käytäntöjä osallistuvaan suunnitteluun, jotta samalla tavalla voitaisiin muitakin rakennuksia ja niiden käyttöä suunnitella.

Myös taloon rajautuvaa Maunulanpuistoa suunnitellaan osallistuvasti. Kolmas ja viimeinen kaikille avoin luonnostyöpaja maisema-arkkitehtitoimisto Näkymän kanssa järjestetään 30.9., klo 18, Maunulan leikkipuistossa. Tervetuloa!

Lisätietoja:
Emilia Palonen, asukas, politiikan tutkija, 040-5077198, epalonen@gmail.com, @epalonen
Maunulan demokratiahanke, http://maunula.blogspot.fi, ks. myös fb: Maunulan seinä

Maunulanpuiston luonnostyöpaja: "Puisto on jatkuva performanssi."

Sateisesta säästä huolimatta Maunulapuiston toinen työpaja, luonnostyöpaja onnistui hyvin Leikkipuistossa – suunnitelman mukaan sisätiloissa. Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymän Matti Liski ja Pia Kurki esittelivät uusia luonnoksia. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että suunnitelma polkuineen toimii. Kommentteja ja  toiveita kirjattiin. Ensin keskusteltiin pienryhmissä, jotka tällä kertaa muodostuivat ikäryhmittäin.

Testaamassa oli virkamiehet leikkipuistosta ja työväenopistolta sekä aiemmista työpajoista tuttua jengiä, maunulalaisia aktiiveja useammassa sukupolvessa. Keksien ja mehun voimalla saatiin sateensuojaan ja työpajaan myös leikkipuiston yläkoululaisia teinityttöjä ja alakoululaisia tyttöjä, minkä vuoksi pidemmät esittelyt ja Heka-Maunulan tontille suunnitellut muutokset jätettiin väliin ja siirryttiin lähes suoraan työpajaan. Iltaisinkin kaikille avoimen asukastilan tarve tuli todistettua heti, samoin hyöty uusista näkökulmista.

Vaikka kartan hahmottaminen oli haastavaa nuorimmille (ja maastoon meneminen kaatosateessa vielä haastsavampaa), saatiin lasten reiteistä ja kulkutavoista alueella hyvää tietoa. Puistoon tarvittiin tilaa leikille ja vapaalle oleilulle.
Maahanmuuttajataustaiset teinitytöt kuulivat innoissaan uudesta nuorisotalon ja kirjastosta. Heitä ilahdutti erityisesti se, että monitoimitalossa olisi nuorisotalon tyttöjen huone, pienimuotoinen kuntosali – jota voisi varata niin, ettei sinne olisi kaikilla pääsy, samoin kuin keittiö, jossa oppia ja opettaa sukupolvelta tai perinteestä toiseen. Aina auki oleva vessa oli tyttöjen toive. Jatkopohdintaan lähti ajatus siitä, kuinka sen voisi kulunvalvonnan avulla järjestää talon sisälle.
Tahdottiin kauniita puita ja kasveja. Ideana esiin nousi minipuutarha. Suunniteltu koristeline sai suosiota. Häkki olisi parempi, nykyinen koriskenttä syvemmällä Maunulanpuistossa on kuulemma hankala, koska siitä karkaa pallo metsään ja pinnoite ei miellytä. Tilaa peleille pitäisi olla.

Tytöt kysyivät, mitä materiaalia pääoven edustan aukiolle tai areenalle on suunniteltu. Arkkitehdit tahtoisivat kiveyksen, jos budjetti salliin. Tyttöjen mielestä asvaltti olisi siistinä ja tasaisena pintana paras ja hiekka huonoin vaihtoehdoista. Kaiuttimet musiikin kuunteluun tarvitaan.

Aikuisista naisista koostuvalla ryhmällä toivelistan kärjessä oli lippakioski. Vanhat Helsingin lippakioskit, jollainen Maunulassakin aikoinaan oli, suunnitteli Hilding Ekelund, jonka kädenjälkeä näkyy yhä paljon maunulalaisissa rivi- ja kerrostaloissa.
Tilaa tahdottiin istuskeluun, auringonottoon, piknikkiin, peleihin frisbiigolfista mölkkyyn, jää/lumiveistoksille, mäenlaskuun sekä kirpparille. Aukiolle kaivattiin ulos tuotavaa skreeniä.
Toiveissa oli hyötypuita ja tietoa lajistosta. Erityisesti esille nousi tarve toistaa puistossa perinteisiä jo 50-luvulla Maunulaan istutettuja lajeja.
Lisäksi tahdottiin, että talon tapahtumat näkyvät uloskin. Infotauluja - sähköisiä - toivottiin joka ovelle.
Suunnittelmista puuttui vielä myös koiraparkki tai muu nelijalkaisten ystävien tila. Graffitiaitakin oli mainittu edellisessä työpajassa. Saisiko sen vaikka S-marketin rampin yhteyteen?
Keskustelua syntyi pyöräpaikoissa. Pyöräparkin sijainti nuorisotalon kulmalla huolestutti. Samoin se, mitä tapahtuu, kun jotkut kuitenkin pyöräilevät etuovella.
Puhuttiin myös siitä, miten julkiseen rakennusprojektiin liittyvä prosentti taiteeseen käytettäisiin. Alustavana ajatuksena arkkitehti oli maininnut yhteisötaiteen. Jäisikö siitä jälkiä? Jos niin näkyisivätkö ne puistossa.
Toisaalta, kuten ainoana mieskäyttäjiä edustanut Kale Kaivola kiteytti: "Puisto on jatkuva performanssi."

Seuraava puistotyöpaja on tiistaina 30.9. klo 18. Silloin käydään läpi jo suunnitelmaehdotusta. Monitoimitalon toimintatyöpaja on lauantaina 20.9. klo 13.30-17. Silloin pohditaan talon käyttöä ja suunnitellaan sinne toimintaa yhdessä eri hallintokuntien/virastojen sekä tietenkin koko alueen asukkaiden kanssa. Tervetuloa mukaan kaikille avoimeen prosessiin!

Maunulanpuiston suunnittelutyöpaja 2 Leikkipuistossa 20.8. klo 18

Maunulanpuiston uutta suunnitelmaluonnosta kommentoidaan ja testataan Maunulan leikkipuistossa keskiviikkona 20.8., klo 18, kaikille avoimessa suunnittelutyöpajassa. Työnalla on tulevan kirjasto-nuorisotalo-työväenopiston viereinen osa puistoa ja rinne kohti leikkipuistoa (ks. kuva alla).

Työpajassa on esillä myös kaksi Pakilantien Heka-Maunulan talon kirjastonviereiselle tontinkulmalle tehtyä suunnitelmaa. Mukana työpajassa on puistosuunnitelmaa tekevä maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä ja Helsingin kaupungin virkamiehiä.

Maunulan demokratiahanke järjestää kolme asukastyöpajaa puistosuunnittelun aikana. Tämä suunnitelma-ehdotus syntyi 12.6. pidetyn ideatyöpajan ajatusten pohjalta.

Kolmas työpaja pidetään 30.9. klo 18. Silloin keskustellaan maisema-arkkitehtien ja puistovastaavan kanssa viimeisen kerran yhdessä, ja koitetaan kokea puisto sellaisena, millaiseksi se on suunniteltu. Sitten puistosuunnitelma lähtee tavanomaiselle kierrokselleen kaupungin päätöksenteossa (on siis myös asukkaille näytteillä).

Suunnitelma pyritään saamaan nykyversiossaan esille Maunulan Mediapajalle (ikkunaan?) työpajan jälkeen viikonlopuksi. Kommentit voi lähettää sähköpostilla demokratiahankkeen tästä teemaasta vastaavalle Emilialle.