Maunula-talolle yhteiset pelisäännöt ja painopisteet

Vuosikymmenten odotus päättyy pian, mutta töitä on tehty, tietävät
asukkaat (mm 2. oik. Paavo Kaipainen ja 3. Yrjö Hakanen).
Uutta taloa tehdään yhteisöllisesti.

Asukaat suunnittelivat yhdessä kaupungin virkamiesten kanssa suoraa demokratiaa, monikulttuurisuutta ja eri-ikäisten kohtaamisia Maunula-talolle Asukastalo Saunabaarilla maanantai-iltana 11.5. Pelisäännöt alkavat hahmottua. Esimerkiksi asukkaiden pitäisi pystyä tuottamaan oma toimintansa talossa mahdollisimman helposti ja jopa tiedottamaan siitä talon - tai paikallisen median kautta. Iltapäivätoiminnasta ja kulttuurista tärkeitä painopisteitä. Maunula-talon toimintaa suunniteltiin Saunabaarilla. Talolla tulisi olla oma johtoryhmänsä, jossa puolet olisivat asukkaita - meitähän on moneen lähtöön! Talon toimintabudjetin tulisi olla yhteinen ainakin osin ja sitä budjetoitaidaan osallistuvasti. 

Tapahtuman avasi Taina Saarinen, työväenopiston johtaja. Demokratiahankkeen Emilia Palonen johdatti työpajoihin, joita muodostettiin asukkaiden ja virkamiesten aiemmin tuottamien kysymysten pohjalta kolme.
- Millaiset selkeät ja helpot toimintamallit luodaan asiakkaiden ja tekijäyhteisöjen omaehtoisen toiminnan, tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiselle? Miten talossa toimitaan? Miten tehdä X
- Millaisia painopistealueita & prioriteetteja Maunula-talon ALKUtaipalleella kannattaisi toteuttaa? Mitä talossa vuonna 2016-2017 tapahtuu?
- Miten luodaan yhteinen toimintakulttuuri kolmen eri hallintokunnan, ja käyttäjien, välille?
Tuloksena oli tuoreita ja toimia ajatuksia, sekä entistä selkeämpiä toimintamalleja. Prosessi etenee hyvin. Mukana oli myös Helsingin kaupungin kulttuurikeskuksen edustaja - kulttuuritoimintaa suunnitellaan uudella tavalla Maunula-taloon.
Alla on muistiinpanot työpajoista. Ne kannattaa lukea nyt, sillä syksylle 2015 suunnitellaan seuraavaa työpajaa. Asukastapaaminen on Saunabaarilla jo 9.6. klo 17.30. Kaikki mukaan! Tervetuloa!

Taina Saarinen ja tapahtumaan upeat pullat leiponut Marja-Liisa Heikkilä
keskustelivat esimerkiksi siitä, miten asukas voi järjestää tapahtuman taloon mahdollisimman helposti
- ja saada sille yleisöäkin. 

Alussa ja lopussa työpaja keskusteli yhdessä.

Välillä jakauduttiin pienryhmiin, joissa jokaisessa oli sekä asukkaita
että virkamiehiä joka ryhmässä:
etualalla (oik.) apulaiskirjastonjohtaja Saara Ihamäki.

Työryhmä 1, pj Lauri Seutu, siht. Maija Hakanen

Toimintamallit

Käsiteltiin pienryhmissä alkukeskustelussa esille nousseita neljää asiaa:

1) Pelisäännöt
- valmistellaan yhdessä, NK ottaa vetovastuun
- tarvitaan sekä hallintokuntien omat että talon yhteiset
- jatkossa talodemokratiakokoukset (joissa tarvitaan tällaisten prosessien vetämisen asiantuntemusta)

2) Eri-ikäisten kohtaaminen
- nuorten tila nuorille, mutta samaan aikaan tilat eivät saisi olla liian korvamerkittyjä
- tilojen käyttö kaikkina aikoina, esimerkiksi nuta aamulla aikuisille
- rouvien vetämä leivontakurssi nuorille ym. vastaavaa toimintaa. Mummokahvila
- lehdenlukupiiri aamuisin (kirjasto ottaa hoitaakseen?)
- työväenopisto päivisin, löytyykö tilaa kotiäideille ja lapsille
- asukkaiden omaehtoinen toiminta on haasteena

3) Toiminnan järjestäminen henkilökunnan työaikojen ulkopuolella
- Case asukkaiden järjestämänä, paljon kysymyksiä: tilavaraus, milloin, kuinka aikaisin voi varata? Kellonaika, kuinka pitkään? Kahvinkeittomahdollisuus? Astianpesukone, astiat? Asukkaille ilmainen? Avain, miten, sähköinen? Viikonloput, juhlapyhät? Hälytysjärjestelmä? Voiko varata mihin käyttöön vain? Omat juhlat? Paljonko väkeä mahtuu? Monta ryhmää yhtä aikaa? WC-paperit? Omien tilaisuuksien markkinointi talon avulla? Media, some? Hiljainen aika itselle? Videoaika itselle, ryhmälle?
- Case henkilökunta erityisen tärkeä: Chat-palvelu ongelmatilanteissa tai palvelutilanteissa. Erilaiset ja eri-ikäiset ihmiset ja tarpeet. Maksulliset tilaisuudet? Puiston varaus ja käyttö? Hyväksyvä ja kunnioittava asenne mahdollistaa kohtaamisen. Hauskaa ja löysää. Toimiva, hauska, iloinen.

4) Kuka isännöi tiloja
- vastaanottohenkilö (eri virastoista?)
- monta sisäänkäyntiä -> ”henkinen” isännöinti jokaisella työntekijällä
- vapaaehtoisia
- eettiset pelisäännöt (mitä saa järjestää)

Ryhmä 2: 
Teija Kamb, edustaa oulunkylän seurakunnan siirtolayhdistys ry:tä
Saara Kuusi, maunulalainen asukas ja kaupungin kulttuuritoimen edustaja: Maunula yksi osallistavan kulttuurityön pilottialueista
Heidi Syrjäkari maunulailainen taiteilija
Suvi Rusanen, månsas työhuoneelta, opiskelee kaupunkisuunnittelua
Antti Viren maunulalainen paluumuuttaja, kaupunkiosa-aktivismista kokemusta kumpulasta
Bahadin Omar maunulalainen asukas, tulkki
Leena Kyrö, maunulalainen asukas, vapaaehtoistyössä mm spr:ssä ja kulttuurikummi
Riikka Suominen, asuu metsälässä, kiinnostaa paikallistoiminta ja paikallismedia
Ryhmä pitää tärkeänä, että talolla kolme toimijaa tekee yhteistyötä.
Mediapajan, Maunula-seuran, ja alueen järjestöjen aktiiveja, 
maunulalaisia taiteilijoita, toimittajia ja maahanmuuttajia 
- nuortakin verta ml. Saara Kuusi (oik.) kulttuurikeskuksesta.
Painopistealueita alkutaipaleelle?
1. Kestävä kehitys, koko maunulan ekologinen toiminta (maunulassa upea luonto ja teema tukee talon kolmen toimijan työtäkin). 

Nykyään jo järjestettyjä kävelyitä Maunulan kaupunkiympäristöön
2. Harrastusmahdollisuuksia lapsille taidepuolelle (muskari, kuviskerho,
näytelmäkerho)
Koulujen iltapäiväkerhot on töynnä, voisiko talolla olla ip
harrastustoimintaa koulupäivien jälkeen? Löytyykö talolta
tiloja? Harrastukset, lasten iltapäivätoiminta ja kulttuuri ja taide
yhdistyisi
3. Maahanmuuttajat, erityisesti naiset mukaan. Voisivat innostua
kulttuuritoiminnasta. Pitää ottaa kontaktia maahanmuuttajiin.
Markkinointi, miten tavoittaa maahanmuuttajat?  Aluksi kynnys voi olla
korkea. Konkreettiset asiat helpottaisivat maahanmuuttajien osallistumista toimintaan, tukihenkilöt toisivat tutustumaan. Esim. Moniheli toimii Itä-Helsingissä, ja se toimii hyvin.

Ryhmälle tärkeää:
Maunula-talon pitää olla monikulttuurinen
Maunula-talo on toivottavasti avoinna niin että tavoittaa hyvin myös aktiiviväestön.
Olisi tärkeää että maunulalaiset tietäisivät että alue on kulttuurin painopistealue.
Maunulan Sanomat ovat siirtymävaiheessa, voisiko lehti osallistaa maunulalaisia talon toimintaan? Myös Helsingin paikallisradio (vai lähiradio?) kaipaa paikallisia
juttuja, lähetystä kulttuuritalolta
Maunulan kirjastossa toimii nyt kielikahvila joka keskiviikko: sen pitäisi jatkua.
Tiedotus facebookin kautta? Vai talolle oma interaktiivinen kotisivu.
Pohdittiin miten kerätä asukkaiden mielipiteitä kehityksen tueksi

Työryhmä 3 Yhteinen toimintakulttuuri kolmen viraston ja asukkaiden kesken /muistio YH

1.     Tarvitaan asukkaiden ja hallintokuntien (kirjasto, työväenopisto, nuorisotalo) edustajien yhteinen foorumi, joka kokoaa asukkaiden esityksiä ja virastojen suunnitelmia, vetää talon suuria linjoja, käsittelee budjetin ja käyttösuunnitelman. Tässä foorumissa voitaisiin myös valita talolle johtoryhmä, jonka jäsenistä puolet olisi asukkaita ja toinen puolet virastojen ja henkilöstön edustajia.

2.     Maunula-talolla olisi hyvä olla koordinaattori, sellainen työntekijä, jonka kautta asukkaat ja järjestöt voivat tehdä ehdotuksia ja jolle he voivat esittää kysymyksiä. Koordinaattori olisi tavallaan helposti löytyvät ”kasvot” sille, mitä kautta voi vaikuttaa talon toimintaan ilman, että tarvitsee etsiä erikseen hallintokuntien tai em. johtoryhmän edustajia.

3.     Maunula-talon uudenlaisessa toimintatavassa ei ole kyse vain yhteistyöstä asukkaiden ja hallintokuntien kesken vaan yhdessä tekemisestä ja yhdessä tuottamisesta. Henkilöstö on Maunula-talon työntekijöitä, eikä ensisijassa töissä eri virastoissa. Kirjaston, työväenopiston ja nuorisoasiainkeskuksen tulee varata aikaa, rahaa ja tiloja joustavasti yhdessä sovittavaan käyttöön. Tämä edellyttää myös hallintokuntien johtamis-, suunnittelu- ja budjettikäytäntöjen muutoksia suhteessa Maunula-taloon.

4.     Maunula-talolle tarvitaan oma, yhteinen budjetti. Kaikki rahoitus ei saa olla valmiiksi ylhäältä päin sidottua. Pitää olla myös ”omaa rahaa” talon toiminnan tarpeiden mukaan käytettäväksi. Maunula-talolla voitaisiin kokeilla ns. osallistuvaa budjetointia, jossa valtuuston päättämän budjetin raameissa osoitetaan tietty summa vuodessa, jonka tarkemmasta käytöstä päätetään asukkaiden asettamien painopisteiden pohjalta talon yhteisen johtoryhmän esityksestä. Tässä voidaan hyödyntää nuorisotoimen osallistuvan budjetoinnin kokemuksia.

Osallistuvan demokratian pilotointi jatkukoon, linjasi työpaja.

5.     Jotta talossa kehittyy alusta alkaen uudenlainen yhteinen toimintakulttuuri, on syytä tehdä yhteisiä toimintalinjoja ja valita yhteinen johtoryhmä jo alkusyksystä 2015 eli ennen kuin hallintokunnat päättävät 2016 suunnitelmansa. Tätä varten valmistellaan syys-lokakuulle kaikille kiinnostuneille avoin foorumi, johon kutsutaan mahdollisimman laajasti asukkaita ja alueen toimijoita.

6.     Maunula-talon avaus alkusyksystä 2016 on tärkeä asukkaiden osallistumisen ja uudenlaisen toimintakulttuurin syntymiselle. Uuden talon valmistuminen kiinnostaa ja innostaa. Asukkaiden kutsumiseksi mukaan tarvitaan monia tapoja: jalkautuvaa kutsumista, eri kielillä tapahtuvaa kutsumista (mm. ruotsinkielinen väestö ja maahanmuuttajat), päiväkodit, koulut, järjestöt jne.  Etenkin maahanmuuttajille tarvitaan myös esittelyjä siitä, mitä monitoimitalo tarjoaa. Talon avaamisen jälkeen on paikallaan kutsua uudelleen asukkaiden ja hallintokuntien edustajien avoin foorumi, jossa valitaan uusi johtoryhmä.